4. Pikaviestimet

Kertaakaan en ole päässyt osallistumaan ryhmächattiin olosuhteiden takia. Kummatkin ajankohdat olivat minulle aivan mahdottomia.

Chattailu on kyllä muuten hyvinkin tuttua: olen mukana HelMet-kirjastojen Kysy online Chat -palvelussa ja silloin tällöin chattailen myös facebookissa ja mesessä. Olisi kuitenkin ollut kiva kokea chattailu isommalla porukalla.

Kivaa olisi myös se, jos chat otettaisiin osaksi jokapäiväistä yhteydenpitoa kirjastoissa. Tietysti kasvokkain tapahtuvan keskustelun, puhelimen ja sähköpostin rinnalle, ei korvaamaan niitä. Luonteeltaankin chattailu on jotain näiden perinteisten viestintämuotojen välillä.

12. Verkkokurssi

Verkkokurssini aihe on Flickr ja ajattelin jakaa kurssin kolmeen osa-alueeseen, joiden yhteydessä tehdään osatehtäviä.

1. Mikä on Flickr?
2. Miksi Flickr on?
3. Miten Flickriä käytetään?


1. Mikä on Flickr
Tutustutaan web 2.0 tyyppisiin kuvapalveluihin yleensä. Materiaalina 23asiaa-kurssin materiaali ja muut löytämäni verkkolähteet: mm. artikkelit, videot ja slideshowt tms. Perehdytään myös tekijänoikeusasioihin ja Creative commons -lisenssiin.
tehtävät: tutustutaan esittelyaineistoon aj eri kirjastojen Flickr-tileihin. Haetaan creative commons -kuvia.

2. Miksi Flickr on
Web 2.0 -palvelujen filosofiaan perehtymistä. Erilaisten käyttömahdollisuuksien pohtimista.
tehtävä: Ideoidaan käyttötapoja omalle kirjastolle ja kommentoidaan niitä blogiin.

3. Miten Flickriä käytetään
harjoitellaan kuvan lisäämistä, kuvailua, jakamista yms. käytäntöjä. Jos osallistuja haluaa, voi myös luoda oman Flickr-tilin, muuten käytetään jo valmiina olevaa kirjaston yhteistä Flick-tiliä.

Kurssin käytyään osallistuja tietää, miten Flickriä käytetään ja minkälaisiin käyttötarkoituksiin se soveltuu. Osaa lisätä kuvia eri tavoin ja asiasanoittaa ne. Osaa myös liittää kuvan Flickristä blogiin. Osaa hakea creative commons -kuvia. Osaa tarvittaessa opastaa myös jotakin toista Flickrin käytössä.

18. Wikisuunnittelumallit hyötykäytössä

Olen siis perustamassa blogin oman kirjastoni henkilökunnan käyttöön (blogia ei voi lukea muut). Ajattelin kuitenkin soveltaa wikien suunnittelumalleja blogin perustamiseen. Miksi sitten blogi eikä wiki? Vantaan kaupunginkirjastolla on jo yhteinen wiki, joka ei aivan sovi käyttötarkoitukseeni. Tämä suunnittelemani blogi tulee olemaan henkilökunnan yhteinen ohjepankki web 2.0 -työkalujen käyttöön. Sen sisältöä kuvailin jo täällä
Vantaan kirjastowikiäkään en aio unohtaa, vaan sekin tullaan täällä meillä ottamaan aktiivikäyttöön. Sinne tullaan laittamaan asioita, jotka on tarkoitettu kaikille kirjastolaisille ja kirjastolaisten yhteiselle keskustelulle. Blogi on omistettu vain tämän kirjaston käyttöön.

Tutustuin nyt vähän paremmin suunnittelumalleihin ja huomasin, että voin soveltaa niitä vähän laajemmassakin mittakaavassa, kuin vain wikien suunnittelumalleina. Esimerkiksi Ohjeet ja manuaalit -malli on ihan käyttökelpoinen erilaisten ohjeiden laatimisessa (esim. "näin käytät Flickriä"). Se siis keskittyy online-käyttöohjeiden laatimiseen. Mallin mukaan online-käyttöohjeen tulee olla:
- ympäristöystävällinen eli sitä ei tarvitse printata
- Helposti päivitettävä
- Ohjeiden tulee olla helppolukuisia ja -käyttöisiä
- Kommentointimahdollisuus on hyvä olla, jolloin käyttäjien/lukijoiden kommentit voivat tuoda tarkennuksia ohjeeseen

Training -antisuunnittelumalli puolestaan tuo hyvin esiin ne karikot, johon usein törmätään uusien työkalujen tai toimintatapojen käyttöönotossa. Eli käytetään aikaa ja vaivaa harjoitus- ja perehdytysmateriaalien tekemiseen ja harjoittelusessioiden pitämiseen. Sitten käy niin, että harjoittelusta huolimatta osallistujat eivät ota työkalua käyttöönsä vedoten esimerkiksi teknisiin vaikeuksiin. Ratkaisu on se, että ensin pitäisi osata perustella osallistujille se, miksi näitä työkaluja tarvitaan ja vasta sitten järjestää opastusta niiden käyttöön. Eli ensin vastataan kysymykseen miksi ja sitten vasta kysymykseen miten.

Magnet-suunnittelumalli tarjoaa yhden ratkaisun miksi-kysymykseen. Sen mukaan ihmiset saadaan motivoitumaan wikin käyttöön laittamalla wikiin sellaista sisältöä, joka löytyy vain ja ainoastaan sieltä, joten ihmisten on pakko käydä tutustumassa asiaan. Tietenkin sen sisällön pitää olla jollain tavalla tärkeää, kuten esim. seuraavan kokouksen esityslista tms.

Todella opettavaisia ovat myös Wikiphobia, Wikinoob ja Transparency/Compleint -suunnittelumallit, jotka kuvaavat antiwiki-asenteita ja -toimintatapoja ja tarjoavat niihin myös ovelia ratkaisuja :)
"Wikiphobic people typically are ignorant. Just create the wiki on a server and don't tell them it's a wiki. Tell them it's an informational web site and only trusted editors can modify it. Then add everybody as an editor except the Wikiphobic people."

5. ja 6. RSS-syötteet aktiivikäytössä?

Syötteenlukija - onko se tarpeellinen?

Tilasin tehtävänannon mukaisesti syötteitä Eduskunnan kirjastosta, Suomi.fi:n uutisia, Ylen pääuutiset ja kulttuurisuutiset ja vielä Helmetistä, Helsingin kaupungin uutisia (en kylläkään asu siellä) ja Ilmatieteen laitoksen tiedotteita. En kylläkään pystynyt seuraamaan syötteenlukijaa viikon ajan päivittäin ja ehkä siksi syötteenlukijan hyödyt jäivät vähän epäselviksi.

kaiken kaikkiaan Googlereaderin käyttö on jäänyt hyvin vähäiseksi tämän kurssin aikana. Syy on se, että se on minulle tällä hetkellä tarpeeton. Saan kurssiin liittyvät syötteet joka tapauksessa kurssiblogiin ja omassa blogissani seuraan muita kurssilaisia. En yleensäkään seuraa mitään tiettyä nettisivua vapaa-ajalla tai työaikana niin aktiivisesti, että kokisin syötteenlukijan tarpeelliseksi.

RSS-syötteet sisänsä ovat kyllä hyvinkin näppäriä, kun ne voi tilata osaksi jotain sellaista palvelua, jota käyttää aktiivisesti. Kaikista eniten syötteistä saa irti silloin, kun on joku erityinen syy seurata jotakin asiaa (esim. asunnonhankinta).

7. Toiset ihmiset tiedonlähteinä

Delicousin käyttö oli aluksi helppoa. Kun olen yrittänyt käyttää sitä muutenkin kuin vain kirjanmerkkien talletuspaikkana, on ollut hankalampaa.

Aloitin tämän tehtävän jo aiemmin ja lisäsin verkostooni muutaman kurssilaisen. Kukaan ei ole lähettänyt minulle linkkivinkkiä, mutta kokeilin sitä nyt itse: lähetin testimielessä Hesarin kirjallisuussivun omasta delistäni kirjastolle tekemääni deliin - ja onnistuihan se - lopulta.

Kökköä tässä verkoston käytössä on se, että jos haluan tallentaa itselleni kirjanmerkin jonkun verkostoni jäsenen kirjanmerkeistä, minun pitää tagittaa se kuitenkin kokonaan itse - en voi siis tallentaa kirjanmerkkiä kuvailutietoineen. Miksiköhän näin? Minua ainakin helpottaisi valmiit kuvailutagit, joihin voisin sitten lisäillä puuttuvia tageja, tai sitten karsia niistä turhia pois.

23-asiaa -kurssia tai muuten 2.0 kirjastoissa -aihetta käsitteleviä sivuja löytyy aika paljon. Suurin osa on amerikkalaisia. Esimerkiksi 23 things educatros should know about web 2.0 -sivuston 23 asiassa käsitellään paljon sellaisia asioita, joita ei tällä kurssilla ole käsitelty, kuten mash-upsit ja podcastit. Pitää perehtyä näihinkin siis!