20. Wikispaces

No onnistuihan se. Ei ollut edes hankalaa, kun ymmärsin tuon systeemin miten oma profiilisivu tehdään

19. Wikit tiedonlähteenä

Wikien maailma tuntuu olevan täynnä mitä erilaisimpia wikejä wikeistä ja wikejä wikeistä wikejä jne.

WikiIndex on siis nähtävästi Wikimaailman hakemisto, jonne on koottu paitsi ihmisten ja yhteisöjen kyhäämiä wikejä myös wikiohjeita ja opastusta. Tutustuin ensin suosituimpien wikien listaukseen, mutta en löytänyt sieltä mitään mielenkiintoista. Pelit näyttäisivät olevan suosittuja wikien aiheita, samoin (odotetusti) porno ja yllättäen itä-aasialainen draama...

Aihehakemisto on kirjastolaisen näkökulmasta aika suppea. Monen mielenkiintoiselta tuntuvan wikin kohdalla kävi niin, ettei sivu auennut ollenkaan.

Loppujen lopuksi päädyin kirjallisuusaiheiseen Literawikiin: http://literature.wikia.com/wiki/Literawiki
Tämä wiki sisältää aika hajanaisesti tietoa kirjoista ja kirjailijoista. Ei vakuuttanut ollenkaan. Paljon tyhjiä sivuja.
Esittelysivu: http://www.wikiindex.org/Literawiki

Mielenkiintoisempi kirjallisuusaiheinen wiki on AmillionPenguinswiki
Wiki sisältää romaanin, joka on tehty wikiin ja kuka tahansa on voinut osallistua kirjoitusprojektiin. Kuten wikin nimestä voi päätellä, projektin takana on ollut Penguin books. En lukenut kertomusta kokonaan vielä, mutta aion sen tehdä myöhemmin.
Wikin esittelysivu

Kirjastowikit

Tutustuin St Josephin kirjaston "tiedonhakuoppaaseen" (=subject guide)
Kyse on aihehakemistosta, jossa jokaisen aiheen alle on koottu vinkkejä tiedonhakuun: mistä kirjastoluokista tietoa löytyy, mitä lehtiä aiheesta on saatavilla, linkkejä muille internetsivuille, linkkejä tietokantoihin jne. Tämä vaikutti hyvältä idealta ja varmasti palvelee asiakkaita.

South Carolinan yliopiston kirjaston wiki näyttää aivan kirjaston kotisivulta. Täältä löytyy tietoa kirjastosta, kokoelmista, palveluista, ohjeita, jne. sekä linkit kokoelmaluetteloihin.

Childrens series binder on sen sijaan kirjavinkkihakemisto lapsille ja lasten kirjallisuudesta kiinnostuneille. Keskittyy erityisesti sarjakirjoihin. Wikiä ylläpitää Websterin yleisen kirjaston henkilökunta yhdessä asiakkaiden kanssa.

18. Wiik wiik wikittelyä

Wikipedian ymmärrän. Wikien käyttöä en. Tai en vaan osaa enkä ymmärrä. Mutta koska näin ei koskaan pidä asennoitua, yritän ymmärtää.

Kummatkin esimerkkinä olevat kirjastowikit vaikuttavat todella hyviltä ja vastaavat laajuudeltaan intraa. Tällaisen intran pitäisi kyllä ollakin: toimiva, helppokäyttöinen, dynaaminen, helposti muokattava ja päivitettävä. Kaikki tiedot samasta paikasta, näppärää! Mutta tässä on vaan se ongelma, että intra onkin internetissä ja kaikkien kansalaisten luettavissa. Olen ehkä ahdasmielinen ja rajoittunut, mutta mun mielestä kaikkien asioiden ei pidä olla näkyvissä kaikelle kansalle. Wikiä ei kai kuitenkaan voi tehdä niin, että vain tietyt ihmiset pääsisivät lukemaan sitä, vai voiko?

Nämä suunnittelumallit eivät nyt kyllä oikein avaudu. Ensin luulin, että kyse on valmiista pohjista, joista voi valita mieleisensä wikin alustaksi. Ilmeisesti kyse on kuitenkin vain eräänlaisista suosituksista ja ohjeista, joiden mukaan wikin voisi toteuttaa. En siltikään ymmärrä niiden tarkoitusta...

17. Wikipedia pintaa syvemmältä

Ihan ensiki lukaisin uutisotsikot ja tutustuin uutiseen, jossa kerrottiin Pakistanissa hyväksytystä laista, jossa hijroille myönnettiin kolmannen sukupuolen asema.

Satunnainen artikkeli -haulla jouduin lukemaan tynkäartikkelin Nordeste Linhas Aereas Regionais -lentoyhtiöstä.

Seuraavaksi kokeilin artikkelien selailua aihealueittain. Viihde-aiheen alta valitsin artikkelin aikamatkustus fiktiossa joka on kyllä täysin tynkä ja aika turha! Tämä aihekin on kyllä niin laaja, että mielestäni sen olisi voinut jättää pois koko Wikipediasta. Sen sijaan siitä voisi joku tehdä vaikka gradun tai väitöskirjan... Wikipedian artikkelissa mainitaan ainoastaan kolme esimerkkiä aikamatkustuksesta kirjallisuudessa(!):
H. G. Wells
Tieteiskirjailija H. G. Wellsin, jonka voidaan katsoa luoneen nykyaikaisen scifi-kirjallisuuden, ensimmäinen merkittävä tieteisromaani Aikakone vuodelta 1895 käsitteli juuri ajassa matkaamista. Kirjassa päähenkilö matkustaa tulevaisuuteen aina vuoteen 802 701 asti. Kyseistä romaania on pidetty koko aikamatkustuskirjallisuuden peruskivenä.
Harry Potter
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Myös huippusuositussa Harry Potter -fantasiasarjassa matkustetaan menneisyyteen. kirjassa Harry Potter ja Azkabanin vanki Harry Potter ja Hermione Granger pelastavat syyttömänä tuomitun Sirius Mustan matkustamalla ajassa taaksepäin ajankääntäjä-nimisellä laitteella. Juonipaljastukset päättyvät tähän.
Pimeä nousee
Susan Cooperin Pimeä nousee -kirjasarjassa ajassa matkustaminen on yleinen taito niin Valon kuin myös Pimeän kannattajien keskuudessa. Kirjasarjassa ajan käsitekin on erilainen kuin todellisuudessa, sillä sitä pystyy magian keinoin hidastamaan. Kirjasarjan sisäisten sääntöjen mukaan menneisyyttä ei voi mitenkään muuttaa, koska aikamatkustus on jo tapahtunut ennen sen alkua ja tekipä ajassa matkaava henkilö mitä tahansa, hän ei voi muuttaa menneisyyttä. Sekä Valon että Pimeän kannattajat käyttävätkin taitojaan matkata ajassa tehokkaasti hyväksi mm. piilottamalla vastapuolelta erittäin tärkeitä esineitä historiallisiin rakennuksiin (roomalaiset rakennukset, haudat yms.) jo niiden rakennusvaiheessa ja hakemalla historiallisia henkilöistä nykyaikaan taistelemaan vastapuolta vastaan.
Wikipedia, Aikamatkustus fiktiossa (28.12.2009)http://fi.wikipedia.org/wiki/Aikamatkustus_fiktiossa

Sen sijaan Aikamatkustus-artikkelissa aihetta käsitellään hieman syvällisemmin myös fiktion osalta, mutta aika ristiriitaista on se, että siinäkin viitataan pääartikkeliin Aikamatkustus fiktiossa, joka ei sitten kuitenkaan sisällä samoja tietoja.

Myönnän kyllä, että Wikipediaa tulee käytettyä aika usein, kun täytyy nopeasti tarkistaa joku yksityiskohta, kuten nimi tai syntymävuosi tms. ja useimmiten käytän wikipediaa Googlen kautta. Ensisijaisena tiedonlähteenä en käytä Wikipediaa.

Mielenkiintoisinta oli tutustua artikkeleiden muokkaushistoriaan. Muokatuimpien suomenkielisten artikkeleiden listalla Suomi on ykkösenä, toisena World of Warcraft ja kolmantena Harry Potter -sarjan hahmot. Tutustuin artikkelin Pyörätuoli muokkaushistoriaan, koska ihmettelin, miksi se on viidentenä muokatuimpien listalla. No, eipä sieltä ollut korjattu kuin oikeinkirjoitusvirheitä.

Ja nämä käännöskoneethan ovat mitä parhainta viihdettä! Erityisen hauskaa on kopsata joku satunnainen japaninkielinen teksti ja kääntää se englanniksi. Sitä kun ei yhtään osaa arvata, mitä tekstissä lukee, ellei vieressä ole kuvaa.

14. Pohdintaa, reflektointia

Päälimmäinen tunne on tällä hetkellä sekava infoähky: pitäisi pystyä omaksumaan hyvin lyhyessä ajassa hyvin paljon kaikenlaista uutta ja ihmeellistä ja hienoa. Mitä sitten olen oppinut? Mitä aion oppimallani tehdä?

Monet palvelut ovat olleet jo aiemmin ainakin päällisin puolin tuttuja. Osa näistä 23:sta asiasta jää sille tasolle tämän kurssin jälkeenkin, osan otan aktiivikäyttöön.

Eniten olen pohdiskellut wikien ja/tai blogien käyttöä "yhteisötyökaluina": wiki olisi hyvä pohja työyhteisön omalle intralle tai pienempimuotoisemmalle työryhmälle. Blogeja voisi käyttää samalla tavalla esimerkiksi kirjallisuuspiirin yhteydenpitovälineenä: henkilökunta voisi vinkata toisilleen esim. erilaisille asiakasryhmille sopivaa kirjallisuutta, voitaisiin vaihtaa ajatuksia esim. kirjanäyttelyideoista ja myös pyytää apua hankaliin kysymyksiin joita asiakkaat esittävät. Osa kokouksista voitaisiin myös aivan hyvin pitää chatissa tai muussa vastaavassa (webinaarit, jaiku). Ehkä varsinaisten kokousten tarve vähentyisikin, kun asioita ja ongelmia voisi puida useammin - ja juuri silloin kun ne nousevat esiin. Kirjastojen yhteisten tapahtumien ja teemapäivien ja -viikkojen suunnittelussa ja koordinoinnissa blogit, wikit, chatit yms. olisivat todellakin tarpeen.

Tämmöisiä pohdintoja tässä vaiheessa.

16. Librarything

Kirjastojuttuja

Librarything vaikuttaa lupaavalta palvelulta, johon pitää perehtyä kunnolla, jotta siitä saa kaiken hyödyn ja ilon irti. No, tämä pätee kyllä kaikkiin muihinkin kurssin asioihin.

Vein palveluun muutamia suosikkikirjojani. Aluksia näin harjoittelumielessä. Suositukset olivat osittain ihan osuvia: Diana Setterfieldin Kolmastoista kertomus -teoksen suosituksissa oli mm. Lisa Seen Snow flower and the secret fan (Lumikukka ja salainen viuhka), jonka olen lukenut ja joka kyllä oli jollain tavalla samanlainen. Samoin Zusakin The book thief (Kirjavaras) osui nappiin.
Leena Krohnin Tainaronin suosituksissa oli mukana aika paljon suomalaisia kirjailijoita, joten oletan, että suosittelu perustuu ainakin osittain siihen. En ainakaan heti keksi mitä muuta yhteistä on Tainaronilla ja Seitsemällä veljeksellä, vaikka hyviä kirjoja ovatkin... Toisten jäsenien suosittelut ovat mielenkiintoisia ainakin Cormac McCarthyn Tie -kirjan yhteydessä.

Librarians who LibraryThing -ryhmän keskustelut ovat ihan mielenkiintoisia. Erityisen hauskoja ovat "Annoying things that patrons do..." -ketjun viestit. Tosin suurin osa keskusteluista ei tunnu koskettavan suomalaisia kirjastoja, saatika yleisiä kirjastoja.

Mitä kirjasto voisi tehdä Librarythingissa? Meillähän on jo hienot kokoelmaluettelot. HelMetissä kokeiltiin vähän aikaa myös kansikuvia, mutta siitä jouduttiin luopumaan teknisten ongelmien vuoksi. Kansikuvat tulevat kyllä varmasti jossain vaiheessa takaisin. Ehkäpä Librarythingin mahdollisuudet ovatkin suosittelun puolella. Kirjavinkkaushan on ollut kirjastoammattilaisten alaa jo pitemmän aikaa. Suosittelupalvelut ovat suosittuja ja niihin huomaan itsekin tarttuvani, jos en muuten niin uteliaisuuttani (tietävätkö ne muka oikeasti mikä minua kiinnostaa...)Toisaalta on tekeillä ihan suomalainenkin versio Librarythingista, nimittäin Kirjasampo: http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Kirjasampo_faq
Tässä suhteessa suosisin kyllä suomalaista ja toivoisin, että kirjastot laittaisivat paukkunsa mieluummin tänne, kuin LibraryThingiin.

15. Kuvapalvelut

Kuva kertoo enemmän

Artikkeli Flickrin käytöstä kirjastoissa oli mielenkiintoinen ja antoi hyviä ideoita tulevaa varten. Muutaman idean voisi ottaa käyttöön saman tien, toiset vasta vähän myöhemmin. Kivointa Flickrissä on se, että voin itse määrittää mitkä kuvat haluan julkaista kaikelle kansalle ja mitkä haluan pitää vain kirjaston sisäisessä käytössä.
Tässä muutamia ideoita, joita voisi toteuttaa:
- asiakkaille: kuvia kirjaston tapahtumista, tiloista, kirjavinkkejä diaesityksinä/videona, HelMet-verkkokirjaston käyttö diaesityksenä/videona
- henkilökunnalle: yhteinen opetusmateriaali (HelMetin ja muiden tietokantojen käyttö, tiedonhaun opetus), kuva-albumit (vievät tällä hetkellä valtavasti tilaa muistitikuilla tai koneen muistissa)

Monella Vantaan kirjastolla on jo kuvia Flickrissa ja Vantaan kaupunginkirjastolla myös yhteinen käyttäjätili. Pitääpä laittaa meidänkin kuvia sinne.

Liityin myös ryhmän Libraries and librarians jäseneksi ja osallistuin yhteen keskusteluun, jossa kyseltiin mitkä kirjastot ovat Facebookissa.

15. A frosty birch tree by the river

A frosty birch tree by the river
Originally uploaded by ptrktn

Höh, jotenkin onnistuin poistamaan tämän jo kertaalleen lataamani kuvan. Kiitos kuitenkin Lyyravegalle html-ohjeesta!.
Tämä kuva löytyi creative commons winter -hakusanoilla. Kuvaa saa käyttää, kun ilmoittaa tekijän tiedot sen yhteydessä, mitkä löytyvät täältä:

http://www.flickr.com/photos/ptrktn/ / CC BY 2.0

Loin tunnukset Flickriin (screenname: epr10), mutta toistaiseksi kuvani eivät ole julkisia.

Pöh... ei tää toimi

Olisin niin mielelläni tutustunut Webinaarien ihmeelliseen maailmaan, mutta ei ne toimi työkoneella. Pitää yrittää kotoa käsin :(

11. Kirjaston edustajana verkossa: Facebook

Kirjaston näkymiseen erilaisissa sosiaalisen median palveluissa pätevät samanlaiset säännöt kuin muuhunkin kirjaston viestintään ja tiedottamiseen. Facebookin päivittäjä edustaa kirjaston sivuilla omaa kirjastoaan, kaupunginkirjastoaan ja HelMet-kirjastoja ja loppujen lopuksi myös omaa ammattikuntaansa. Mielestäni tässä ei ole mitään kyseenalaista.

Ongelmia aiheuttaa ehkä se, että sosiaalisiin medioihin osallistuminen on toistaiseksi kirjastoille vapaaehtoista, ja hyvä niin. Kirjasto voi näkyä Facebookissa jos haluaa, mutta kukaan ei määrää minkälaista sisältöä sivuilla pitäisi olla, kuinka usein sivuja pitäisi päivittää jne. On turhaa tehdä kirjastolle Facebook-sivuja, jos niitä ei aktiivisesti päivitetä. Ohjeistukselle olisi ehkä tässä suhteessa tarvetta.

Vapaaehtoisuus on myös Facebook-sivujen suurin ihanuus! Facebookiin voi ideoida aika vapaamuotoisesti kaikenlaista kivaa, mitä ei voisi esittää samalla tavalla esimerkiksi kirjaston virallisilla kotisivuilla. Kuvat, keskustelun avaukset ja pienet tiedotusasiat hoituvat Facebookin kautta ihan kätevästi. Tapahtumatiedotteet menevät Facebookiin samalla vaivalla kuin paikallislehden menovinkkeihinkin. Suunnitelmissa on monenlaista muutakin virtuaaliaktiviteettia...

Ovatko asiakkaamme Facebookissa? Itse olen kokenut Facebookin suurimmaksi ongelmaksi toistaiseksi sen, että asiakkaat eivät tiedä, että olemme siellä. Tämän korjaamiseksi olemme kyllä aloittaneet pienimuotoisen mainoskampanjan ja suunnitelmissa on järjestää Facebook-opastuksia ensi keväänä.

Oman kirjastoni Facebook-sivut: http://www.facebook.com/home.php?#/pages/Lumon-kirjasto/284531175248

10. Galtsuun?

En ole tutustunut Galtsuun aiemmin. Toki tiedän, että se on olemassa ja tiedän periaatteessa miten se toimii. Toistaiseksi en ole pitänyt millään tavalla välttämättömänä, että juuri meidän kirjaston pitäisi siellä näkyä. Toisaalta, kirjastomme on kuitenkin Facebookissa, miksei sitten myös Galtsussa?

Ensimmäinen syy on se ikuinen aika, eli sen puute. Kaikkiin paikkoihin ei ehdi kirjoitella. Toinen syy on se, etten oikein tiedä mitä kirjastomme siellä tekisi. Galtsu on selkeästi nuorten paikka ja siellä nämä meidänkin kirjaston teinit tuntuvat roikkuvan. Galtsuun ei ehkä kuitenkaan kannata mennä pelkästään sillä periaatteella, että Terve, tässä on Kirjasto, vaan pitää keksiä jotain ekstraa. Jos kirjasto tarjoaa nuorille jotain toimintaa (kuten esim. peli-iltoja), voisi Galtsu olla hyvä paikka tiedotukseen ja yhteydenpitoon.

Kaikkein parasta olisi, jos kirjastot voisivat tehdä yhteistyötä tässä(kin) asiassa. Luotaisiin yhteistunnus vaikkapa kaikille Helmet-kirjastoille ja kirjastot voisivat vaikkapa vuoroviikoin osallistua Galtsun ylläpitoon. Eli vähän vastaavalla tavalla kuin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa tai Kysy online chatissa. Ja vielä parempi olisi, jos Galtsun ylläpitoa hoitaisivat nuorten kanssa muutenkin työskentelevät kirjastolaiset.

Facebook sopii paremmin yleisluontoiseen asiakastiedotukseen, yhteydenpitoon ja keskusteluun. Aion toistaiseksi pitäytyä vain siinä ja ottaa näitä muita (Galtsu, Twitter) mukaan kuvioihin sitä mukaa, kun niille on oikea tarve.

9. Osallistuin keskusteluun

http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/lukukokemukset?messageID=de1dcc3d-e12a-4f79-ab14-53bc7afecc23#c4bb1e97-1df0-40fd-9a33-51525474daa1
Suosittelin siis Aikamatkustajan vaimoa. Niffeneggeriltä on muuten tulossa keväällä uusi suomennos. Pitää lukaista.